Minuus... kuka minä olen, miten minä näen itseni... mikä on minuuden arvo elämässäni...
Minä olin pitkään eksynyt tästä käsitteestä, en tunnistanut itseäni peitin kaiken kiepeän suljin pitkään pois oman todellisen persoonani koska minulla oli välttämätön tarve hallita elämäni ulkoisia tekijöitä siten, ettei kukaan huomaisi sisäistä sekamelskaa.
Pitkään onnistuin siinä, kukaan ei tiennyt missä mentiin kun kyse oli minun sisäisestä hyvin voinnistani. Lopulta huomasin, että hiljaa vain kuihdutin kaikkein arvokkainta... MINUUTTA. En voinut enää hyvin, sairastelin, olin lopen uupunut... Koska en pitänyt minuudestani huolta kuihdutin itseni, ja käytin kaikki voimavarani loppuun. Ilman ehjää minä kuvaa on vaikea toimia elämässä avoimesti. Jos ei tiedä itsekkään kuka on miten kukaan muukaan voi...
Pitkän taistelun jälkeen opin tuntemaan omat sisäiset tarpeeni ja polttavimmatkin haluni, opin hyväksymään itseni juuri tällaisena kun olen. Ulkomuotomme on osittain perimämme määräämää me voimme kuitenkin vaikuttaa siihen kuinka ylpeinä me kannamme itseämme ja se vaikuttaa tapaan miten toiset meidät näkevät.
Ennen asetin kaiken ennen minuutta, nyt pyrin balanssiin kaiken elämässäni pyörivän kanssa. Emme voi unohtaa itseämme vaikka maailma pyörisi lujaa ja hukkuisimme töihin. Minuudesta on pidettävä huolta. Nyt minä tulen ensin, sillä takaan että jaksan taistella tielläni tässä elämän viidakossa.
Aseta sinäkin itsesi ensin koska sinulla on väliä. Huolehtimalla itsestäsi takaat sen että muutkin saavat sinusta parhaat ominaisuutesi ja vahvuutesi. Älä piilota mitään ole sinä ja rakasta itseäsi.
Mikä on minuuden arvo sinun elämässäsi, miten asetat työn, koulun, perheen ja arjenaskareet suhteessa omaan hyvinvointiisi? Mikä menee ensin, mistä tulee huolehdittua ensisijaisesti?
Tää on hyvä teksti, ja kaunis. Kiitos tästä.
VastaaPoista