Äskeisessä kirjoituksessa oli mielestäni monia hyviä pointteja. Uskon, että oma perhe ja lähipiiri muokkaavat omaa arvomaailmaa ja vaikuttaa jälkeen päin oman perhe-elämän arvoihin. Esimerkiksi vanhempien avioero, perheväkivalta tai vastaavasti onnellinen ydinperhe vaikuttavat nuoren ajattelutapaan jatkossakin.
Omat vanhempani ovat olleet naimisissa yli 20 vuotta joten täytyy myöntää, että uskon onnellisen avioliiton toimivuuteen. En myöskään voi ymmärtää pettämistä vakavassa parisuhteessa. Jos oikeasti välittää toisesta tarpeeksi niin kumppanin tulisi riittää. Jos toinen ei pysty uskollisuuteen, tulisi eron vaihtoehtoa harkita.
Jos tarkastellaan asiaa toisesta näkökulmasta, esimerkiksi riitaisten vanhempien lapsen näkökulmasta, uskon että näkemys asiaan on toinen. Jos vanhempien riitely on arkipäivää, sitä saattaa itsekin uskoa, että sellainen käytös on normaalia parisuhteessa. Tietysti ihmisen arvot muovautuvat muustakin kun oman lähipiirin käytöksestä mutta tällaisilla asioilla luulisi kuitenkin olevan vaikutusta nuoreen.
Nämä olivat esimerkkikärjistyksiä aiheesta mutta pointtini on että ympärtistön on pakko vaikuttaa ihmiseen jollain saralla. Esimerkiksi pahamaineisella tai rikkaalla hienostoalueella asuvat näkevät varmasti maailman eri silmin. Omalla luonteella on myös paljon vaikutusta asiaan mutta tällaiset tekijät voivat muovata nuoresta joko käytökseltään samanlaisen - tai tietysti päinvastaisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti